Pappa betala

Seinäjoella saimme nauttia viikonlopun Laitilan perheen vieraanvaraisuudesta. Oli kiva nähdä Pirun veljeä Miniä sekä isää Mogoa. Pirun veljen nimi on harhaanjohtava sillä poika on kasvanut mini-nimestään ulos jo aikapäiviä sitten. Sain myös kokea sen kuinka sairauden vuoksi sokea koira voi elää silti täyttä elämää.

Ensimmäinen ilta meni vähän kyräillessä mutta jo lauantaina oli ulkoaitauksen verkko koituksella isän, pojan ja tyttären leikeistä. Isot tytöt eivät osallistuneet näihin kakaroiden juttuihin. Mogoa kylläkin välillä ahdisti suuresti tyttöjen ja Minin ärinät joten joskus täytyi maastoutua. Alla on kuva maastoutumiskeinosta.

Sunnuntaina, Mini päätti ensin merkata housunlahkeeni aamulla ja illalla tehdä saman kengille. Tulikin mieleen että aina olen ollut sen verran rahoissani että koira eivät ole kuseneet kintuille mutta nyt se taisi totuus paljastua siitäkin asiasta ;-).