Pappa betala

Seinäjoella saimme nauttia viikonlopun Laitilan perheen vieraanvaraisuudesta. Oli kiva nähdä Pirun veljeä Miniä sekä isää Mogoa. Pirun veljen nimi on harhaanjohtava sillä poika on kasvanut mini-nimestään ulos jo aikapäiviä sitten. Sain myös kokea sen kuinka sairauden vuoksi sokea koira voi elää silti täyttä elämää.

Ensimmäinen ilta meni vähän kyräillessä mutta jo lauantaina oli ulkoaitauksen verkko koituksella isän, pojan ja tyttären leikeistä. Isot tytöt eivät osallistuneet näihin kakaroiden juttuihin. Mogoa kylläkin välillä ahdisti suuresti tyttöjen ja Minin ärinät joten joskus täytyi maastoutua. Alla on kuva maastoutumiskeinosta.

Sunnuntaina, Mini päätti ensin merkata housunlahkeeni aamulla ja illalla tehdä saman kengille. Tulikin mieleen että aina olen ollut sen verran rahoissani että koira eivät ole kuseneet kintuille mutta nyt se taisi totuus paljastua siitäkin asiasta ;-).

KV Seinäjoki

Kävimme pyörähtämässä Seinäjoella näyttelykehässä. Se olikin todella pyörimistä sillä muistaakseni saimme rientää ympäri kehää ainakin 4 kertaa.

Tässä me mennään ympäri kehää

Tuomarina oli Maija Mäkinen ja saimme hyvät arvostelut. Tuloksena oli eh2, mutta emäntä on tyytyväinen. Tuomarin linja oli hyvin tiukka ja siitä hatun nosto hänelle. Nyt jäämme pienelle lomalla ja odottelemme miten neiti kehittyy parin kuukauden tauon aikana.

Mua ei kiinnosta joten joudan kattelee

toiseen suuntaan missä tuomari oli

Matkalla etelässä, jatko-osa

Täytyy mainita että samalla reissulla kun kävimme moikkaamassa veljeä, pyörähdimme myös erkkarissa Hyvinkäällä. Junnuluokassa tuli eh1, mutta olimme erityisen tyytyväisiä tuomarina toimineen Kirsi Kentalan arvosteluun.

Mitä jäi reissusta mieleen näinkin pitkän ajan jälkeen? Piru on aivan loistava reissukaveri. Ei vaadi paljoa, haluaa olla joka paikassa mukana, tulee toimeen lasten kanssa ja ei hauku yksinään. Ainoat sydämen tykytykset koettiin autossa. Neidistä oli kiva hypätä kuljetusboksin päälle ja tuijotella ohitse kiitäviä maisemia sekä autoja. Ja mitä lujempaa auto meni, sen varmemmin koira löytyi boksin päältä.

Ensi viikolla aloitamme agilityn alkeet. Sitä ennen käymme pyörähtämässä viikonloppuna Seinäjoella. Käydään moikkaamassa isää, veljeä ja näyttelykehää. Kerron mielelläni ensi viikolla lisää kuinka 3 koiran kanssa matkustetaan junalla...

Uusi kamera

Ostin uuden kameran Hulluilta Päiviltä ja tässä ensimmäisistä otoksista ehkäpä parhain. Kuvassa Piru, Lempi ja Lyyli.

Sisko ja sen veli

Olimme viime viikolla Pirun kanssa reissussa kahdestaan. Torstaina ajelimme kohti Helsinkiä ja samalla reissulla kävimme moikkaamassa Pirun veljeä Nemoa.

Nemo oli kasvanut kovasti ja oli juuri käynyt trimmissä, joten meidän koiruus näytti karvaiselta oravalta pojan vieressä. Tilanne oli nähtävästi kummallekin niin hämmentävä ettei leikkiminen oikein sujunut. Piru kylläkin kävi tyhjentämässä Nemon ruokakuppia ja jopa murisi tälle Nemon luusta jonka oli itselleen ominut. Kotona kyseistä murinaa ei ole ikinä kuulunut joten olin todella yllättynyt käyttäytymisestä.

Yllä oleva kuva on otettu juuri ennen matkamme jatkumista. Kiitos Nemolle, Nealle ja Ernolle kun saimme käydä vieraisilla. Toivottavasti seuraava tapaaminen onnistuu jo leikin merkeissä.